Italia oli tullut minua vastaan jo nuorena tyttönä ahmiessani tyttökirjoja, mm. Alcotin Pikku naisia. Se oli kuitenkin omien elämänkohtaloitteni vuoksi pysynyt minulle saavuttamattomana etappina aina vuoteen 1982.

       Eikä se silloinkaan olisi missään nimessä ollut ohjelmassani taloudellisista syistä, jollen olisi ollut keskellä kesää, juuri juhannuksen alla vaihtamassa työpaikkaa Merimiespalvelutoimistosta Merimies-Unioniin.

     Kun menin sanomaan itseäni irti, olin silloin kesälomalla, Mepan johtaja pyysi minua tekemään vielä yhden Vapaavahti-lehden numeron, kuten sitten teinkin. Se merkitsi kesälomani radikaalia lyhentämistä, mutta samalla se merkitsi myös lisätuloja. Olin juuri ostanut asunnon Helsingin Kalliosta osittain velaksi, ja budjettini oli tiukka.

     Kun lomanvietto kotinurkissa, jossa on aina näkyvillä tekemättömiä töitä, ei tahdo tuntua lomalta ollenkaan, varsinkin lyhyt viikon kahden loma, rupesin miettimään viikon matkaa jonnekin ulkomaille. Entisiksi tulemassa olevat työtoverini kertoivat Lomamatkan edullisista tarjouksista. Vaihtoehtoina olisivat olleet Rhodos tai Senigallia.

     Valitsin jälkimmäisen, kun nimi tuntui niin eksoottiselta, ja varmaankin piilotajunnassani Italia sai sentään voiton Kreikasta. (Missähän nyt olisin, jos olisin valinnut Rhodoksen?)

     Niinpä riensinkin ostamaan viikon matkan Senigallian halvimpaan tarjolla olleeseen kohteeseen Hotel Royaliin. Ja juhannuspäivän aamuna astuisin sitten lentokoneeseen, joka olisi vievä minut perille Italian itärannikolla sijaitsevaan Falconaraan, lähelle Marchen läänissä sijaitsevaa Senigalliaa.

     En kuuna kullan valkeana olisi osannut kuvitella, miten koko elämäni tuon matkan jälkeen tulisi muuttumaan.     (jatkuu) 

Paperivuorineuvos

PS.  Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan, niin kerrottakoon, että olen julkaissut Yhden naisen runoantologian osoitteessa:

http//www.freewebs.com/ritvanrunot.